Olen onnellinen. Olen onnellisempi
kuin keskiviikkona. Tämä on tähänastisen elämäni onnellisinta aikaa.
Eilen, torstaina 28.2.2013.
Kouluruoka loppui kesken, koululiikuntaa ja
englanninkoe. Koulusta suoraan Suomen Kansallisteatterille. Nopeimmat
olivat jo saaneet kampauksensa ja maskit olivat valmiita. En nähnyt
enään kavereitani, he olivat roolihahmoja, jotka elävät lavalla toista
elämää. Tuntui mahtavalta muuntautua omaksi roolihahmoksi meikkien ja
kampauksien avulla. Vihdoinkin tunsin itseni Inkaksi.
Toinen läpimeno,
uusia lavasteita ja lisää tarpeistoa. Ensimmäinen kerta, kun on näin
paljon yleisöä harjoitushuoneessa katsomassa Vähän niinku benjihyppyä.
Sideharso, takki, siivet... kaikki väärässä paikassa. Huolimatta
pienistä unohduksista, läpimenosta jäi mahtava fiilis. Me pystytään
tähän!!!
Viimeinen kohtaus, hiljaisuus, katse yleisöön. Yhtäkkiä
roolihahmot häipyvät ja kaikki kiljuvat, huutavat, nauravat ja
halailevat omina itsenään. Vähän niinku benjihypyn hahmot muuttuivat Kansallisteatterin nuorten ilmaisutaitoryhmäksi. Läpimenon jälkeen oli palauterinki sekä
maskien ja kampausten korjaus promokuvia varten. Tiistaina saadan
hyvästellä jo tutuksi tullut VR:än tila ja harjoitushuone. :(
Keskiviikkona on jo ensimmäiset näyttämöharjoitukset ja vihdoin pääsemme
yli viiden kuukauden odotuksen jälkeen Kansallisteatterin Pienelle
näyttämölle! Tuleva viikko tulee olemaan rankka, mutta samalla myös
upea. Ensi-ilta alkaakin olla jo todella lähellä. En olisi ikinä
uskonut, että pääsisin näin nuorena ja kokemattomana tekemään jotain
näin suurta ja mahtavaa näin upean työryhmän kanssa. Ainutkertainen
kokemus, jota ei tule koskaan unohtamaan. Tässää samalla voisin kiittää
kaikkia ihania ihmisiä, jotka ovat olleet osallisena tässä projektissa.
Suuri kiitos Kansallisteatterille, joka on mahdollistanut Vähän niinku
benjihypyn synnyn ja antanut meille nuorille tilaisuuden toteuttaa
unelmiaan. We couldn't be happier right here! Look what we've got!
-Nana
Hieno kirjoitus Nana ja suuri kiitos myös kaikille teille muille kirjoittajille! On ollut upea, mahtavaa ja ennenkaikkea avartavaa seurata tätä matkaanne syksystä lähtien. Olette tehneet valtavasti töitä ja maltan tuskin odottaa ensi viikon maanantaihin että vihdoin näen ja kuulen koko tarinan (minut on pidetty melkoisen onnistuneesti pimennossa)! Toivon sydämeni pohjasta että saatte jatkaa hyvää yhteistyötänne myös Vähän niinku benjihyppy esitysten jälkeen! Nyt vain kovasti tsemppiä teille kaikille, maanantaina nähdään!
VastaaPoista-Yhden teistä äiti ;)